Vaikka Turkki on Euroopan unionin jäsenyyttä tavoitteleva maa, se ei ole tällä hetkellä EU:n jäsen.
Turkin ja EU:n väliset suhteet ovat olleet monimutkaisia ja niitä on leimannut usein epävarmuus.
Turkin ja EU:n suhteiden historia
Turkin suhteet Euroopan unioniin juontavat juurensa vuoteen 1963, jolloin Turkki solmi assosiaatiosopimuksen silloisen Euroopan talousyhteisön (ETY) kanssa. Tämä sopimus loi pohjan Turkille lähentyä yhdentynyttä Eurooppaa ja pyrkiä tulevaisuudessa täysjäsenyyteen.
Vuonna 1987 Turkki haki virallisesti EU:n jäsenyyttä, mutta vasta Helsingin huippukokouksessa vuonna 1999 Turkki hyväksyttiin EU:n jäsenyysehdokkaaksi. Jäsenyysneuvottelut alkoivat vuonna 2005, mutta ne ovat edenneet hitaasti ja ajoittain jopa pysähtyneet kokonaan.
Esteet Turkin EU-jäsenyydelle
Monet asiat ovat vaikuttaneet siihen, että Turkki ei ole vielä EU:n jäsen. Yksi merkittävä este on ollut Kyproksen kysymys. Turkki ei tunnusta EU:n jäsenmaa Kyprosta, mikä on ollut merkittävä este jäsenyysneuvotteluissa. Toinen este on ollut ihmisoikeuskysymykset. EU on ilmaissut huolensa ihmisoikeustilanteesta Turkissa, mukaan lukien ilmaisunvapauden rajoitukset ja vähemmistöjen oikeuksien rajoitukset.
Lisäksi Turkin suuri väestö ja sen vaikutukset EU:n budjettiin ja maatalouspolitiikkaan on nähty haasteena. Turkin talous on myös aiheuttanut huolta, sillä maan talous on ollut epävakaa ja inflaatio on ollut korkea.
EU:n jäsenmaiden suhtautuminen Turkin jäsenyyteen
EU:n jäsenmaiden suhtautuminen Turkin jäsenyyteen vaihtelee. Joissakin maissa, kuten Saksassa ja Ranskassa, on ollut vahvaa vastustusta Turkin jäsenyyttä kohtaan. Toisaalta jotkut maat, kuten Iso-Britannia, ovat olleet avoimempia Turkin jäsenyydelle.
Turkin suhtautuminen EU-jäsenyyteen
Turkin suhtautuminen EU-jäsenyyteen on myös muuttunut vuosien varrella. Vaikka Turkki on edelleen virallisesti EU-jäsenyyden hakija, maan hallitus on ajoittain ilmaissut turhautumistaan neuvotteluprosessin hitaudesta ja EU:n asettamista ehdoista.
Turkin EU-jäsenyyden tulevaisuus
Turkin EU-jäsenyyden tulevaisuus on epävarma. Vaikka Turkki on edelleen virallisesti jäsenyyden hakija, jäsenyysneuvottelut ovat olleet jumissa jo vuosia. On epävarmaa, milloin neuvottelut voitaisiin saada takaisin raiteilleen, ja vielä epävarmempaa, milloin neuvottelut voitaisiin saada päätökseen.
On myös epävarmaa, mitä tapahtuisi, jos Turkki lopulta liittyisi EU:hun. Turkki olisi EU:n suurin jäsenmaa väestöltään, mikä voisi muuttaa merkittävästi EU:n sisäistä dynamiikkaa.
Yhteenveto
Turkin ja EU:n suhteet ovat monimutkaiset ja niitä leimaa epävarmuus. Vaikka Turkki on EU:n jäsenyyden hakija, sen tie jäsenyyteen on ollut pitkä ja kivinen. Tulevaisuudessa Turkki voi joko liittyä EU:hun, pysyä jäsenyyden hakijana tai jopa luopua jäsenyyshakemuksestaan. Kysymykseen ”Onko Turkki EU-maa?” vastaus on siis toistaiseksi: ei. Mutta tulevaisuudessa vastaus saattaa olla toinen.